Bellmanin runous sijoittuu melkein yksinomaan Tukholman seudulle. Amiraali Carl Tersmeden kutsuu Bellmania muistelmissaan ”kaupungin tunnetuksi runoilijaksi”. Vaikka Carl Michael Bellman siirtyi ajasta ikuisuuteen yli kaksi vuosisataa sitten, Ruotsin pääkaupungista löytyy yhä vielä monta paikkaa, jotka ovat esiintyneet hänen elämässään tai runoudessaan ja joissa on säilynyt jotakin runoilijan aikakaudelta.
Seuraavissa kuvissa ja niitä selittävissä lyhyissä teksteissä esitellään joitakin näistä Bellmanmiljöistä.
Myös Bellmanseuran johtokunnan kirjoittamassa kirjassa Bellman var där, Tukholma (1997), luetellaan yli viisikymmentä Bellmaniin liittyvää paikkaa.
Teksti: Bo G. Hall, Kuva: Fernando Orellana
Värdshuset Klubben [Majatalo Klubben]
Niemimaa Klubben, joka kauan oli merenkulkijoiden levähdyspaikka, sijaitsee Mälarhöjdenissa, lähellä Mälaren-järven lounaisrantaa pääkulkuväylän varrella vajaa kymmenen kilometriä Tukholman keskustasta. Bellman kävi siellä usein, koska hänen sukulaisiaan asui lähellä sijaitsevalla Hägerstenin tilalla. Fredmanin Epistolassa n:o 42 kuvaillaan, kuinka seurue pelaa korttia majatalo Klubbenissa Bellmanille harvinaisessa aidossa talvimaisemassa, jossa ”sataa lunta ja uhkaa halla” ja ”sudet ulvovat kaikkialla”.
Mälarhöjden, Tukholma
Teksti: Bo G. Hall, Kuva: Fernando Orellana
Fader Höks krog [Isä Hökin kapakka]
Majatalo Klubbenin vieressä Mälarhöjdenissa oli Bellmanin aikana yksinkertainen kapakka, jota kuvataan Fredmanin Epistolassa n:o 49, jossa kapakoitsijan nimi on isä Hök. Tämä toivottaa tervetulleeksi veneellä aluksia vilisevältä Mälaren-järveltä saapuvan seurueen. Tätä näkymää runoilija kuvasi useasti ja rakkaudella. Kuuluisia ovat sanat ”Minsta vinkel osar finkel” (”Joka nurkassa tuoksuu viina”), jotka vihjaavat poriseviin paloviinapannuihin rannan taloissa.
Mälarhöjden, Tukholma
Teksti: Bo G. Hall Kuva: Fernando Orellana
Hägerstens gård [Hägerstenin tila]
Lakimies Claes Arrhén von Kapfelman oli naimisissa Bellmanin vanhimman sisaren Catarina Christinan kanssa ja oli vuonna 1765 ostanut Hägerstenin tilan, jossa runoilija usein vieraili. Tila sijaitsee aivan nykyisen Axelsbergin keskustan ulkopuolella. Bellmanin käynneistä tilalla on säilynyt monta tekstiä. Esimerkiksi Fredmanin Laulu n:o 65, runokirje ystävä ja suosija Elis Schröderheimille, sisältää kohtauksen, jossa hauskasti kuvataan metsästysretkeä tilalla.
Axelsberg, Tukholma
Teksti: Bo G. Hall, Kuva: Fernando Orellana
Årsta gård [Årstan tila]
Nuoruudessaan Bellman asui vuoden vanhempiensa kanssa Årstan tilalla. Elämänsä lopussa hän palasi tähän miljööseen ja tutustui sen silloiseen valtiattareen, Märta Helena Reenstiernaan, joka kirjoitti elämästään tilalla sittemmin julkaistun päiväkirjan. Bellman esitti omia runojaan tilan niittojuhlissa ja Märta Helena kutsui häntä ”tilansa omaksi runoilijaksi”. Bellmanin vuonna 1794 ollessa vankina Kuninkaanlinnassa Märta Helena lähetti hänelle pullon kirsikkaviinaa lohdutukseksi.
Årsta, Tukholma
Teksti: Bo G. Hall, Kuva: Fernando Orellana
Faggens krog [Faggenin kapakka]
Gaveliusgatanilla lähellä Vitabergin puistoa Södermalmilla sijaitsee tämä rakennus, jossa Faggen perhe Bellmanin aikana pyöritti suosittua kapakkaa. Fredmanin Epistolassa n:o 55 kuvataan kuinka iloinen seurue kuluttaa täällä aikaansa keilapelien ja muiden huvien parissa.
Gaveliusgatan 5 A, Östra Södermalm, Tukholma
Tekst: Bo G. Hall, Kuva: Fernando Orellana
Fågelsången [Fågelsångenin tila]
Bellman oleskeli usein aikansa Tukholman ulkopuolella nykyisessä Hägerstenissä. Hän vieraili mielellään Fågelsångenin tilalla Trekanten-järven länsirannalla, jossa hänen nuorempi sisarensa Fredrika Eleonora ja tämän mies, kuninkaanlinnan rahastonhoitaja Georg Stiernhoff, asuivat. Huomaa, että mikä näyttää olevan tilan päärakennus on vain lavaste! Oikea asuinrakennus on oikealla puolella.
Gröndal, Tukholma
Teksti: Bo G. Hall, Kuva: Fernando Orellana
Ekensberg [Ekensbergin kapakka]
1700-luvulla Mälaren-järven pääkulkuväylää reunusti matkalla Tukholmaan päin merenkulkijoita palvelevat kapakat. Yksi tunnetuimmista sijaitsi tässä talossa Ekensbergissä nykyisessä Gröndalissa. Tästä Bellman kirjoittaa kuvailevasti Fredmanin Epistolassa n:o 48, jossa keilaradan tömähdykset kuuluvat yli kivi tyynynä nukkuvan kapakkavieraan kuorsausten.
Ekensberg, Liljeholmen, Tukholma
Teksti: Bo G. Hall, Kuva: Fernando Orellana
Stadsmuseet [Tukholman kaupunginmuseo]
Tukholman kaupunginmuseo Södermalmin torin vieressä sijaitsee suurenmoisessa palatsissa, joka Bellmanin aikana oli kaupungin eteläinen Kaupungintalo. Täällä sijaitsi kellarikapakka, jossa runoilija mielellään vieraili ja jossa kokoontui ritarikunta Augustiorden, jonka puheenjohtaja Bellman oli. Seuran tarkoitus oli ylistää kustavilaista kuningashuonetta. Se vietti Kustaa III:n nimipäivää, syntymäpäivää ja vallankumouspäivää. Tällaisessa yhteydessä runoilija kirjoitti seuraavan kunnianosoituksen: ”Lefve Gustaf, vår Kung, vår Far! Så länge blod än finns i någon åder quar, Så rinne det till hans försvar!” (”Eläköön Kustaa, Kuninkaamme, Isämme! Niin kauan kuin veri suonissamme virtaa, häntä puolustamme!”)
Slussplan, Södermalm, Tukholma
Teksti: Bo G. Hall, Kuva: Fernando Orellana
Källaren Gyldene Freden [Kellarikapakka Kultainen rauha]
Gyldene Freden on Vanhassa kaupungissa sijaitseva legendaarinen kapakka, joka vieläkin toimii ravintolana ja kapakkana, ja jossa Bellman tietysti vieraili. Kapakka esiintyy hänen runoudessaan esimerkiksi erään ”Bacchuksen sotilaiden” kapakkakierroksen lähtöpisteenä: ”Förgyllda Freden – karl, bliv i leden! Härifrån på stund patrullen går.” (”Kultainen Rauha – mies, pysy rivissä! Täältä partio lähtee kohta.”) Aikamme tunnetuin Bellmantutkija, Gunnar Hillbom, ei tosin ole varma, onko tämä teksti todella Bellmanin kirjoittama.
Österlånggatan 51, Vanha kaupunki, Tukholma
Teksti: Bo G. Hall,Kuva: Fernando Orellana
Krogen Krypin [Kapakka Soppi]
Yksi tunnetuimmista Fredmanin Epistoloista on n:o 23 ”Ach du min Moder!” (”Äitini oi”). Se alkaa kuvaamalla juopottelijan ankeaa ahdistuksen ja katumuksentäyteistä aamua katuojassa Krypin kapakan ulkopuolella Vanhan kaupungin Järntorget-torin lähellä. Jonkun ajan päästä kapakka kuitenkin avaa jälleen ovensa ja tunnelma kohoaa...”Hoi roskasakki, ilmaan nyt lakki, pullo tyhjäks, hei!” Fred Åkerström on levyttänyt juuri tästä epistolasta yhden kaikkien aikojen parhaista Bellmantulkinnoista.
Järntorget, Vanha kaupunki, Tukholma
Teksti: Bo G. Hall, Kuva: Fernando Orellana
Gamla Riksbanken [Vanha Valtionpankki]
Nuorempana Bellman suunnitteli työskentelevänsä jossakin valtion virastossa. Hän hoiti virkoja Teollisuuskonttorissa ja Tullivirastossa, mutta ilman mainittavaa menestystä. Jo 19-vuotiaana hän haki Valtionpankkiin, joka siihen aikaan sijaitsi tässä talossa Vanhan kaupungin Järntorget-torin vieressä. Säilynyt pääsykoe näyttää, että Bellmanilla oli vaikeuksia erottaa osoittaja ja nimittäjä toisistaan (!). Seitsemän kertaa seitsemän kuitenkin onnistui ja hän sai työskennellä pankissa viisi vuotta.
Järntorget, Vanha kaupunki, Tukholma
Teksti: Bo G. Hall, Kuva: Fernando Orellana
Krogen Rostock [Kapakka Rostock]
Fredmanin Epistola n:o 45 kertoo tappelusta Rostock-kapakassa, joka sijaitsee tässä talossa Vanhassa kaupungissa osoitteessa Västerlånggatan 45. Täällä henkilöhahmo Mollbergin kimppuun hyökättiin hänen soittaessa polkkamasurkkaa. Tilannetta pahensi, että hän kommentoi ”Puolan tilaa”. Mollberg oli siten pistänyt nenänsä suurpolitiikkaan: Preussi ja Venäjä olivat jakaneet Puolan vuonna 1773. Vastustaja huudahti harmissaan: ”Mitä Puolan asiat sinulle kuuluvat?”
Västerlånggatan 45, Vanha kaupunki, Tukholma
Teksti: Bo G. Hall, Kuva: Fernando Orellana
Stora Nygatan 20 [Stora Nygatanin koti]
Bellmanilla oli jatkuvasti taloudellisia ongelmia, minkä takia hänen perheensä joutui usein muuttamaan. Hänen perheensä asui tässä osoitteessa Vanhassa kaupungissa vuosina 1787–1789. Täällä syntyi pitkään suosittu kehtolaulu ”Lille Charles, sov sött i frid” (”Pikku Charles, sä nuku nyt”), joka oli osoitettu Bellmanin vastasyntyneelle Karl-pojalle.
Stora Nygatan 20, Vanha kaupunki, Tukholma
Teksti: Bo G. Hall, Kuva: Fernando Orellana
Bellmans grav [Bellmanin hauta]
Bellman on haudattu Klaran kirkon hautausmaalle. Ruotsin Akatemian vuonna 1851 pystyttämä muistomerkki, jota koristaa ystävä Tobias Sergelin runoilijaa esittävä bronssimedaljonki, sijaitsee Klarabergsgatanin sisäänkäynnin lähellä. On varmaa, että Bellman on haudattu tälle hautausmaalle, vaikka tarkkaa hautapaikkaa ei enää tiedetäkään.
Klara kyrkogård, Norrmalm, Tukholma
Teksti: Bo G. Hall, Kuva: Fernando Orellana
Urvädersgränd [Urvädersgrändin koti]
Joidenkin hyvin tuotteliaiden vuosien aikana 1770-luvun alussa Bellman vuokrasi ullakkokaksion pienellä kujalla nimeltä Urvädersgränd Södermalmilla. Täällä syntyi melkein kolme neljäsosaa Fredmanin Epistoloista, muun muassa mestariteokset n:o 33 ”Stolta stad” (”Ylpeä kaupunki”) ja n:o 25 ”Blåsen nu alla” (”Torveen nyt soita”).
Urvädersgränd 3, Södermalm, Tukholma
Teksti: Bo G. Hall, Kuva: Fernando Orellana
Stora Sjötullen [Laivastotulli]
Långholmen saari on Bellmanin runoudessa toistuva maisema. Siellä sijaitsi kutomo, jonne irtolaisia ja prostituoituja vietiin töihin vuodeksi. Fredmanin Epistolassa n:o 36 Ulla Winbladkin joutuu sinne. Fredmanin Epistolassa n:o 48 mainitaan Laivastotulli, joka oli saarella ja joka vuodesta 1785 sijaitsi kuvan talossa.
Långholmen, Tukholma
Teksti: Bo G. Hall, Kuva: Fernando Orellana
Stora Henriksvik [Tullitarkastajan talo]
Ennen kuin Långholmenin laivastotulli muutti Stora Sjötullenina tunnettuun taloon, tullitarkastajan konttori ja majoitustilat sijaitsivat Stora Henriksvikin talossa. Laajan peruskorjauksen jälkeen taloon on perustettu pieni hieno Bellmanmuseo yksityishenkilöiden aloitteesta ja yhteistyössä Bellmans Minne -seuran kanssa.
Långholmen, Tukholma------------------------
Teksti: Olof Holm, Kuva: Fernando Orellana
Apotekarehuset tai Apotekshuset [Apteekkitalo]
Apteekkitalo rakennettiin 1741 telakanomistajan asunnoksi ja se oli alueen ensimmäinen kivitalo. Sisustus kiinalaistyylisine maalauksineen 1760-luvulta, jolloin laivanrakentaja Fredrik Henrik af Chapmanin perhe asui täällä, inspiroi Bellmanin kirjoittamaan Fredmanin Epistolan n:o 22, ”Till the nybyggare på Gröna Lund” (”Gröna Lundin uudisrakentajille”). Myös Fredmanin Epistolassa n:o 25, ”Blåsen nu alla” (”Torveen nyt soita”) on aiheita Apteekkitalosta, jossa yhä vielä on Veden elementtiä esittävä seinämaalaus, joka liittyy Boucherin maalaukseen Venus triumf. Maalaus on valtaneuvos ja kanslianpuheenjohtaja kreivi Carl Gustaf Tessinin ostama ja se löytyy vieläkin Tukholmasta. Nykyään Apteekkitalo on huvipuisto Gröna Lundin hallinnon käytössä.
Lilla Allmänna gränd 3, Djurgården, Tukholma
Teksti: Olof Holm, Kuva: Fernando Orellana
Mjölnargården [Mylläritila]
Mjölnargården on rakennettu 1700-luvun alussa, ja samaan kangasmaiden tilaan kuului myös nykyinen Bellmantalo. Jonkun aikaa 1700-luvulla tilalla oli kapakka. Nykyään Gröna Lund käyttää rakennusta konditoriana huvipuistoalueen sisäpuolella.
Lilla Allmänna gränd 10, Djurgården, Tukholma
Teksti: Olof Holm, Kuva: Fernando Orellana
Bellmanhuset på Djurgården [Djurgårdenin Bellmantalo]
Djurgårdenin Bellmantalo, jossa Bellman asui 1770–1774, kuuluu yhdessä Mjölnargårdenin ja joidenkin muiden jo hävitettyjen talojen kanssa telakalle kuuluneeseen rakennuskompleksiin. Kuuluisa lehto sijaitsi luultavasti kahden säilyneen talon välissä, eli nykyisen huvipuistoalueen sisäpuolella. Julkispäädyn puoleisessa huoneessa katon ja seinät on todennäköisesti maalannut Petter Lorenz Hoffbro. Telakka-alueella oli kapakoita henkilökunnalle ja muille vieraille, ja tänne tai Mjölnargårdeniin sijoittuvat tapahtumat Fredmanin Epistolassa n:o 62, ”Angående sista balen på Gröna Lund” (”Koskien Gröna Lundin viimeisiä tanssiaisia”) ja Fredmanin Epistolassa n:o 12, ”Elegie öfver Slagsmålet på Gröna Lund” (”Elegia tappelusta Gröna Lundissa”).
Långa gatan 4, Gröna Lund, Djurgården, Tukholma
Teksti: Olof Holm, Kuva: Fernando Orellana
Bellmanbysten [Bellmanin rintakuva]
Kapakka Bellmansro paloi vuonna 1952, eikä sitä ole rakennettu uudelleen. Nimi tulee Johan Niclas Byströmin veistämästä rintakuvasta, jonka esikuvana oli Sergelin muistomerkki. Kapakka avattiin vuonna 1829 ”paikalla, jossa Bellman mielellään istui tammen alla”. Tästä ei luultavasti kuitenkaan ollut mitään varmaa tietoa. Rintakuva on Ruotsissa ensimmäinen veistos, joka pystytettiin yleiselle paikalla ja joka on omistettu muulle henkilölle kuin kuninkaalliselle. Veistoksen vihkiminen tapahtui 26. heinäkuuta, joka vieläkin on Bellmanpäivä Tukholmassa.
Bellmansro, Djurgården, Tukholma
Teksti: Olof Holm, Kuva: Fernando Orellana
Bellmanstaty [Bellmanpatsas]
Hasselbacken on nimetty vuonna 1792 kaadetun tammilehdon mukaan. Se sijaitsi Dunderhyttan-nimisen kapakan vieressä ja oli Bellmanin aikana kohtauspaikka Djurgårdeniin retkelle lähdettäessä. Paikalla on Bellmanpatsas, joka on bronssijäljenne Alfred Nyströmin nykyään Kräftriketin alueella Tukholman yliopiston lähellä seisovasta sinkkioriginaalista. Kirjailija August Strindberg oli vuonna 1869 valmistuneen patsaan mallina.
Hasselbacken, Djurgården, Tukholma
Teksti: Olof Holm, Kuva: Fernando Orellana
Nummerlotteriet [Kuninkaalliset arpajaiset]
Bellmanista tuli vuonna 1776 Kustaa III:n perustamien Kuninkaallisten arpajaisten sihteeri. Arpajaisten tilat olivat kuvan rakennuksessa. Bellman piti viran kuolemaansa asti, mutta hänen väitetään ajoittain puolta palkkaa vastaan palkanneen jonkun muun täyttämään viran puolestaan. Viran myötä Bellaman saattoi kutsua itseään ”Kuninkaalliseksi hovisihteeriksi”.
Julkisivun takana on kolme keskiaikaista taloa.
Svartmangatan 9, Vanha kaupunki, Tukholma
Teksti: Olof Holm, Kuva: Fernando Orellana
Högvakten, norra flygeln [Päävartio Tukholman linnan pohjoissiivessä]
Keväällä 1794 Bellman vietti kymmenen viikkoa velkavankeudessa Tukholman linnan Päävartiosiivessä 102 riikintaalerin velan vuoksi. Koska hän oli valtion työntekijä, hän vältti Hornsgatanin velkavankilan. Päävartiosiiven tilat olivat kuitenkin kosteat ja kylmät, vaikka sänky olikin kuningas Fredrikin vanha, kuten Bellman leikkimielisesti on asian ilmaissut. Sellissä oli ikkuna takapihalle. Täällä Bellman kirjoitti omaelämäkertansa ja joi Årstarouvan tuomaa kirsikkaviiniä.
Tukholman kunikaanlinna, Vanha kaupunki, Tukholma
Teksti: Olof Holm, Kuva: Fernando Orellana
Hemma hos Palmstedts [Palmstedtin perheen koti]
Tämän talon toisen kerroksen kulmahuonistossa asui Bellmanin lapsuudenystävä, kaupunginarkkitehti Erik Palmstedt, ja tämän vaimo Gustava. 1790-luvulla muun muassa kirjailija Carl Gustaf af Leopold, säveltäjä Joseph Martin Kraus, urkuri Johan Wikmanson, taiteilijaveljekset Elias ja Johan Fredrik Martin sekä Bellman osallistuivat Gustava-rouvan aamiaisille ja täällä Carl Michael ja Lovisa Bellman esittivät Krausin ja Bellmanin kirjoittaman kantaatin ”Fiskarestugan” (”Kalastajamökki”) Gustavan kunniaksi. Oikealla kuvassa näkyy Ehrenstrahlin talo. Molemmat talot kuuluvat nykyään Storkyrkoskolan-koululle.
Svartmangatan 22, Vanha kaupunki, Tukholma
Teksti: Olof Holm, Kuva: Fernando Orellana
Ehrenstrahlska huset [Ehrenstrahlin talo]
Talon rakensi 1600-luvulla hovimaalari David Klöcker Ehrenstrahl. Myöhemmin talon omisti Peter Hinrich Fuhrman, joka avasi sinne viinituvan, jossa Bellman, Tobias Sergel ja Erik Palmstedt usein vierailivat. Fuhrman oli Bellmanin Lovisa-vaimon äidin, Engela Friedleinin, isäpuoli. Tämä talo samoin kuin Palmstedtin perheen talo on rakennettu vanhan Svartbrödraklostret-luostarin muureille ja kuuluu nykyään Storkyrkoskolan-koululle.
Svartmangatan 22, Vanha kaupunki, Tukholma
Teksti: Olof Holm, Kuva: Fernando Orellana
Maria kyrka [Marian kirkko]
Bellman syntyi kirkon länsipuolella sijaitsevassa korttelissa, ja hän vietti lapsuutensa talossa, joka sijaitsi nykyisellä Bellmansgatanilla. Hänet kastettiin kirkossa ja isoisä, kirkkoherra Michael Hermonius, toimi yhtenä kummeista. Lapsuudenkodistaan Bellman pääsi isovanhempiensa luokse pappilaan kävelemällä hautausmaan läpi. Fredmanin Epistola n:o 81, ”Märk hur vår skugga” (”Katso, noin ihminen”), sijoittuu Marian hautausmaalle.
Hornsgatan, Södermalm, Tukholma
Teksti: Olof Holm, Kuva: Fernando Orellana
Katarina kyrka [Katarinan kirkko]
Sekä Fredmanin Epistola n:o 38, ”Undan ur vägen” (”Tieltä pois kansa!”), että Fredmanin Epistola n:o 54, ”Aldrig en Iris” (”Ei lie jumal’ Iiris”), jotka molemmat on omistettu korpraali Bomanin hautajaisille, sijoittuvat Katarinan hautausmaalle.
Högbergsgatan, Södermalm, Tukholma
Teksti: Olof Holm, Kuva: Fernando Orellana
Platsen för krogen Terra Nova [Kapakka Terra Novan paikka]
Merimieskapakka Terra Nova sijaitsi taustalla näkyvässä talossa. Sinne sijoittuvat Fredmanin Epistola n:o 5, ”Til the trogne Bröder på Terra Nova i Gaffelgränden” (”Terra Novan uskollisille veljille”), joka alkaa ”Rakkaat veljet, juopotelkaamme rauhassa”. Terra Nova mainitaan myös Bellmanin pilalehdessä Hwad Behagas? n:o 2.
Gaffelgränd, Vanha kaupunki, Tukholma
Teksti: Olof Holm, Kuva: Fernando Orellana
Platsen för krogen Amsterdam [Kapakka Amsterdamin paikka]
Fredmanin Epistola n:o 78, ”Fägne-Spel på Fader Didriks Namnsdag år 1780, sammanställt på Amsterdam, et Näringsställe i Stora Hopar gränd” (”Iloinen näytelmä Isä Didrikin nimipäivänä, laadittu kapakka Amsterdamissa”) sijoittuu tänne. Parodialehdissä Dagligt Allahanda för den 24 Augusti 1773 ja Inrikes Tidningar, Stockholm, Torsdagen den 5 September, År 1782 Bellman pilailee nimen yhtäläisyydellä Amsterdam-kaupunkiin. Tarkalleen missä kohtaa kujaa merimieskapakka Amsterdam sijaitsi ei tiedetä.
Stora Hoparegränd, Vanha kaupunki, Tukholma
Teksti: Olof Holm, Kuva: Fernando Orellana
Platsen för krogen Amsterdam [Kapakka Amsterdamin paikka]
Fredmanin Epistola n:o 78, ”Fägne-Spel på Fader Didriks Namnsdag år 1780, sammanställt på Amsterdam, et Näringsställe i Stora Hopar gränd” (”Iloinen näytelmä Isä Didrikin nimipäivänä, laadittu kapakka Amsterdamissa”) sijoittuu tänne. Parodialehdissä Dagligt Allahanda för den 24 Augusti 1773 ja Inrikes Tidningar, Stockholm, Torsdagen den 5 September, År 1782 Bellman pilailee nimen yhtäläisyydellä Amsterdam-kaupunkiin. Tarkalleen missä kohtaa kujaa merimieskapakka Amsterdam sijaitsi ei tiedetä.
Stora Hoparegränd, Vanha kaupunki, Tukholma
Teksti: Olof Holm, Kuva: Fernando Orellana
Krogen Lilla Hornsberg [Kapakka Pikku-Hornsberg]
Kreivi ja sotamarsalkka Gustaf Horn rakennutti Hornsbergin linnan 1600-luvulla. 1760-luvulla siitä erotettiin Lilla Hornsberg, merimieskapakka nimeltä Fördärvet (Turmellus), joka sopi retkikohteeksi kaupunkilaisille. Heinäkuussa 1779 Bellman kirjoitti täällä impromptun, ja vuonna 1793 hän lähetti täältä runokirjelapun ystävilleen Kempensköldeille Tjälvestassa, mutta ilmoitti lähetyspaikaksi Tripolin ja lähettäjäksi Kempensköldien palvelijan. Kuvassa lähimpänä näkyvä talonpuolisko kuuluu vanhimpaan osaan, joka on mahdollisesti peräisin jo 1600-luvulta.
Hornsbergs Strand 22, Kungsholmen, Tukholma
Teksti: Olof Holm, Kuva: Fernando Orellana
Börshuset [Pörssitalo]
Rakennuksen piirsi ja rakennutti Bellmanin ystävä arkkitehti Erik Palmstedt vuosina 1767–1778. Pörssitalo ja sen iso ”pörssisali” oli kaupungin porvariston pääasiallinen juhlapaikka. Täällä muun muassa Bellmanin morsian Lovisa kävi porvariston naamiaisissa. Sulhanen jäi kotiin ja kirjoitti loppusoinnullisen ylistysrunon tämän kotiintuloa varten. Runossa Bellman kehottaa Lovisaa naamiaisissa riisumaan naamarinsa näyttääkseen kauneutensa juhlaväelle, jotta ei olisi epäilystäkään siitä, kuka on kaunein.
Stortorget, Vanha kaupunki, Tukholma
Teksti: Olof Holm, Kuva: Fernando Orellana
Kräftriket
Kräftriket-kapakkaa kutsutaan myös ”Ensimmäiseksi torpaksi” (koska se on ensimmäinen talo nykyisen Roslagstullin ulkopuolella) tai ”Katrinebergiksi” ja se oli kuuluisa hyvistä ravuistaan. 1790-luvun alussa Kräftriket oli suosittu paikka piknikeille kaupungin ulkopuolella, ja sieltä oli näköala kuninkaalliseen Hagapuistoon. Kräftriketiin sijoittuu Fredmanin Epistola n:o 80, ”Liksom en Herdinna” (”Kuin neitonen heljin”). Siellä on Alfred Nyströmin 1869 tekemä sinkkinen Bellmanpatsas, jonka mallina oli August Strindberg.
Kräftriket, Roslagstull, Tukholma
Teksti: Olof Holm, Kuva: Fernando Orellana
Turkiska paviljongen [Turkkilainen paviljonki]
Hagapuiston alkuaikoina kuningas asui ”vanhassa Hagassa” kunnes paviljonki valmistui ja linnaa voitiin alkaa rakentaa. Turkkilaisessa ”kioskissa” (sana on muuten alunperin turkkilainen lainasana), jonka Kustaa III oli antanut Louis Mareliezin piirtää, esitettiin uudenvuodenyönä 1789 Bellmanin näytelmä Dramatiska sammankomsten (Dramaattinen kokoontuminen), jossa Kuninkaallisen teatterin näyttelijät keskustelevat ohjelmistosta, roolijaosta, esiintymisasuista, mutta pääasiassa uudesta teatteriohjesäännöstä. Kuninkaallisen teatterin näyttelijät näyttelivät toisiaan, ja näytelmä päättyy kuninkaan ylistykseen.
Gamla Haga, Hagaparken, Solna
Teksti: Olof Holm, Kuva: Fernando Orellana
Gustaf III:s paviljong och Ekotemplet [Kustaa III:n paviljonki ja Kaikutemppeli]
Suunnitellusta Hagan linnasta pystytettiin vain perusmuurit. Bellman kirjoitti anomuksen saadakseen vaimolleen Lovisalle viran siivousvastaavana rakenteilla olevasta linnasta ja liitti siihen silloin jo kuuluisan Hagalaulunsa, Fredmanin Laulun n:o 64, ”Fjäril’n vingad syns på Haga” (”Silosiivin liitää perho”). Linna ei koskaan valmistunut, eikä siivousvastaavaa tarvittu. Jäljelle jää vain kuninkaan paviljonki ja Ekotemplet – ja yksi Ruotsin lauluaarteista.
Hagaparken, Solna
Teksti: Olof Holm, Kuva: Fernando Orellana
Karlbergs slott [Karlbergin linna]
Kaikista ritarikunnista, joihin Bellman kuului, Augustiorden oli poliittisin, koska se omistautui ylistämään ja vaalimaan Kustaa Gustaf III:n vuoden 1772 vallankaappauksen muistoa. Ritarikunta kokoontui Eteläisessä kaupungintalossa Sabbatsbergissä ja täällä Karlbergin kuninkaanlinnassa talvipuutarhassa, jota ei enää ole. Bellman perheineen asui pariin otteeseen talvipuutarhan itäosassa ollessa asunnossa.
Karlbergin linna, Tukholma
Teksti: Olof Holm, Kuva: Fernando Orellana
Elfvik gård, Lidingö [Elfvikin tila]
Elfsvikin tilan osti vuonna 1775 hovin kullankehrääjä Petter Widman perheineen. Widman ja Bellman olivat ystäviä ja ritarikuntaveljiä Arla Coldinu -ritarikunnassa, ja molemmat olivat Kustaa III:n uskollisia kannattajia. Widmanin kuolemaan asti vuonna 1791 Bellman vieraili Elfsvikissä, jossa hän esitti viihdenumeroita, ja ylisti paikkaa monissa lauluissaan. Yksi niistä oli Lidingöläisten laulu ”Glada bygd så täckt belägen” (”Iloinen seutu niin miellyttävällä paikalla”). Tämä oli ensimmäinen Bellmanin lauluista, jossa käytettiin tänään enimmäkseen lauluun ”Fjäril’n vingad” (”Silosiivin liitää perho”) yhdistettyä melodiaa. Myös Fredmanin Laulu n:o 21, ”Så lunka vi så småningom” (”Niin pannaan hölkäks hiljalleen”), laulettiin ensimmäisen kerran täällä.
Elfvik, Lidingö
